juhamyllarinen

Omistamisesta

Elämänlokero, eri tipahtarymille, ei ole aina yhtä elettävä. Asia käy ilmi, kun vertaillaan suoriutumisia, tiettyjen ihmisryhmien osalta.

Osa ihmisten aluista lähtee tilanteesta, joissa menetys ei ole yhtä todennäköinen. Ongelmointi sitäkin varmempaa.

Luonto kokonaisuutenakin on jänski. Elinolot koko planeettaakin ajatellen vaihtelevat. Elämää on pimeistä meren syvyyksistä, ja kuumista lähteistä lähtien, ties minne.

Jos on vaikeita olosuhteita, ja jopa selviytyminen voi olla niin ja näin, niin tietynlaista karsintaa tosiaan esiintyy. Osa pärjäävistä voi kuitenkin olla huomispäivän menestyjiä, jne.

Talous on varmaan vähän samanlainen. Kun on väline, ja paikkansa ansainnut, niin siinä kun luo tilaa, niin samalla painetta, jolloin paine terästää, ja luo tarvittavaa vaikka karsinnan kautta siihen, mitä kaivataan ja haetaan. Talous saa aikaan, entistä vähemmällä, entistä vähemmästä, joten siitä tulee entistä vahvempi, ja elinvoimaisempi.

Siinä kun eliöt hioutuvat kohden ylipäätään mahdollista, niin sama ilmiö koskee välineitä, jotka palvelevat eliöitä, kuten ihmistä. Ihmisen voi nähdä näin kehittyvänä välineenä, kuten ne välineet, joihin hän alkaa nojata, ja joihin nojaamattomuus on teoreettista / utooppista, ellei ajattele jotain tavoiteellisempaa.

Tehdyn voi minusta jollain tapaa omistaa, ellei erityishaittaa. Omistettava on kuin omistajansa jatke, jonka omistaja työstää haluamakseen, tai hävittää, ellei se tuota hyvää. Näin tulee ehdottomasti myös olla.

Omistamista pidetään joskus hyvänä argumenttina, kun puolustetaan mm kestävää elämäntapaa. Omistaja pitää huolta omistamastaan. Varmasti, jos omistettu palvelee häntä. Muussa tapauksessa ei ehkä, tai ei tosiaan ehdottomasti syytä.

Noin Björn Wahlroosin ajatus luonnon omistamisesta ei oikein taida toimia. Jos luonto ei palvelekkaan, niin sen pahempi sille. Aika hankala ajatus.

Ajatus luonnon ja sen osasten omistamisesta on muutenkin outo, sillä olemme tuon ympäröivän sälän muovaamia, oli se sälä miksi sanottua tahansa. Elämämme riippuu siitä. Ympäristö on enemmänkin se, joka omistaa meidät, vaikka olemme jotenkin (miten?) itsekkin osa tuota.

Omistajana luonto ei kuitenkaan ole brutaali, vaan neutraali. Jos emme toimi sitä vastoin, voimme elää ihan kivastikin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat