juhamyllarinen

Suojautuminen, asemat – ratkaisujen ja etenemisen esteet

Yllättävän moni tärkeä asia ei usein etene toivotusti. Etenemättömyys on usein sitä, että keinot loppuvat, eikä uutta parempaa lähestymistapaa osata hakea. Tavoite voidaan tietää, mutta tarvittavia keinoja ei keksitä, ajateltuja keinoja ei haluta muuttaa, tai keinojen muuttamista tai hiomista ei haluta edes nähdä mahdollisena.

Hankalaa jumitilanteissa, tai etenemisen hitaudessa on se, että uudet keinot vaativat näkemysten ja tarkastelutapojen muutosta. Jumitilanteisiin liittyvät näkemykset, tai siis tarkastelupohja ja sen luomat puitteet ovat usein lähellä ajattelijoita itseä, jolloin muutos voi käytännössä tarkoittaa itseä lähellä olevan aineksen muuttamista, mikä on erityisen vaikeaa.

Kukin yksilö voi vähätellä omaa historiaansa, ja sitä, miten on rakentunut siihen, jollainen on toimijana. Pieneltä tuntuvat ja vähäpätöiseltä vaikuttavat asiat elämässä voivat merkitä paljon toimintavalmiuksissa ja ajatusten rakentelussa. Jos ne "pikkujutut" eivät saa koskaan kyseenalaistusta eikä uudelleenjärjestelyimpulsseja, niin suuntaus ja mahdollisuudet edetä säilyy samana jatkossakin.

Miten muuttaa ja järjestellä itseä lähellä olevia asioita tarkoituksenmukaisemmin? Ainkaan näin moni asia, teema, tai menettely ei saisi olla tällä tavoin pyhä ja suojattu, vaan käsittelyjen tulisi olla selkeämmin ja monipuolisemmin esteisiin kohdistettavissa.

Itse olen kirjoitellut monessa yhteydessä "lähipolitiikasta". Keskustelufoorumeilla puhutaan myös metakeskustelusta, sekä keskustelusta, jonka aiheena voivat olla myös henkilöt ja heihin läheisesti liittyvät. Aiheita voi ja kannattaa käydä sopivista kohdista, ja joskus ne ovat alueella, joita on tapana pitää koskemattomuuden piiriin kuuluvina.

Kun puhutaan yhteiskunnan luottamustehtävistä, niin valintoja varten kaivetaan jonkin verran enemmän tietoa henkilöstä itsestään. Avoimempaa henkilökuvaa varten ollaan valmiita jonkin verran tinkimään niistä sopivaisuuksista, joihin tavallisella kansalaisella ajatellaan olevan parempi oikeus.

Yhteiskunnassa ja ja etenkin pienemmissä yhteisöissä, piireissä tai tilanteissa syntyy hetkiä, jolloin yksilöä tai jotain tahoa lähellä olevia asioita voidaan käsitellä jotenkin rajatusti, tai käsittely voi olla melko yleistä. Ongelmana lähiasioissa on se, että ne ovat asianomaiselle henkilökohtaisia, arkoja ja voivat aiheuttaa riskejä yleisemmin tiedettynä.

On varmaan niin, että järjestelyjä on AINA mahdollista toteuttaa, ja saavuttaa tavoitteita, mikäli järjestelyjen piiriin liikuteltaviksi osiksi otetaan osapuolia riittävän lähelle meneviä asioita. Moni käsittely jää varmaan siihen, missä määrin on mahdollista ulottaa järjestely osapuolia lähelle meneväksi.

Itse tehtynä, oman itsen lähestyminen on useimmiten sallittua, ja sitä saatetaan myös toivoa. Kultakin odotetaan sopeutumista, ja jotain retvakkuutta järjestää itsensä siten, ettei muodostu suuremmaksi esteeksi.

Sellainen on arveluni, että lähiasioiden avaamiseen liittyy monesti paljon edistävää. Avoimuus vähintään itselle suotuna, ja joskus myös yleisempänä, voi johtaa oivalluksiin ja ratkaisuihin, joita ilman ei kaikki etenene järkevästi. Näin jopa henkilökohtaisemmin ajatellussa elämässä.

Yksilöä tulee kunnioittaa ja häntä lähelle menevässä ollaan erityisen tarkkoja. Johtuu varmaan siitä, että hyökkäys ja puukotus on niin tavallista, tai siis ainakin merkittävää. Suojautumisella on kuitenkin hintansa, ja eräs kalleimmista maksetaan ehkä siinä, ettei tarvittavia asioita voida ratkoa, eikä eteenpäin päästä tavoitteissa, tai ei olla sopivassa liikketilassa.

Usein herää se kysymys, että onko asioissa ylipäätään mahdollista edetä, mikäli suojeltavista tekijöistä pidetään kiinni kuten on tapana. Suurinta eteenpäinmenoa ja asioiden edistämistä voi olla, kun on sopivan avoin, ja suosii avoimuutta tukevia järjestelyjä ja käsittelyjä.

Kansalaisoikeutena ja -velvollisuutena on suojata itseä ja omaa ryhmää. Entä jos sen tarvittavan suojaamisen lisäksi kiinnitettäisiin huomiota myös siihen, ettei tätä tarvetta ole niin paljoa. Jonkin verran tässä tulee mieleen se, että hoidetaan oiretta, eikä syille mahdeta paljoa, tai syihin puuttumista ehkä haluta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän jaanapaju kuva
Jaana Paju

"Suojautumisella on kuitenkin hintansa, ja eräs kalleimmista maksetaan
ehkä siinä, ettei tarvittavia asioita voida ratkoa, eikä eteenpäin päästä
tavoitteissa"

Surullista kyllä.

Toimituksen poiminnat